Himalayan survivors: Yö Nagi Gompan buddhaluostarissa

Shivapuri Peakin valloituksen jälkeen (ks. aiempi postaus) suuntasimme alas vuorilta Nagi Gompaan. Siellä sijaitsee Nepalin ainoa naisille (nunnille) suunnattu buddhaluostari. Luostarissa on poikkeuksellisesti kolme vanhaa miesmunkkia, muuten vain nunnia. Luostarissa asuu myös 36 vuoden 2015 maanjäristyksessä orvoksi jäänyttä lasta, suurin osa tyttöjä. Kuulemma poikien kasvaessa noin 10-12-vuoden ikään, tulee heidän poistua nunnaluostarista munkkiluostariin. Lapset käyvät samalla koulua luostarin alueella.

Ihastuttiin Jeren kanssa paikan tunnelmaan niin, että päätimme kysyä yösijaa majatalosta. Temppelin pihalla tapaamamme sveitsiläismies järjesti meille huoneen. Osallistuimme illan seremoniaan temppelissä. Seurasimme sivusta, kuinka nunnat lukivat mantrojaan ja soittivat välillä soittimiaan – isoja simpukoita, lautasia ja lyömäsoittimiaan. Seremonian jälkeen meidät kutsuttiin teelle ja illalliselle temppelin majatalon keittiöön. Rauhaisa ilta oli yhteisöllinen; samassa tilassa illallisti sveitsiläisiä, ranskalaisia, kanadalainen, suomalaisia ja temppelin nunna, joka hääräsi vähän niin kuin emäntänä. Emäntä myös kierrätti minua kädestä pitäen temppeliä ympäri; tapoihin kuului, että sisälle majataloon ei astuta ennen kuin temppeli on kierretty myötäpäivään ympäri. Vaikka yhteistä kieltä ei ollut, ymmärsimme toisiamme.

Yö sujui ihan mukavasti, vaikkakin sängyt olivat suunniteltu nepalilaisten koon mukaan, ja jalat sojottivat reunan yli. Heräsimme varhain osallistuaksemme klo 5.30 alkavaan aamuseremoniaan. Aamurukoukset kestivät klo 7 saakka, ja yön pimeys vaihtui ihanaan auringonnousuun. Näkymät alas Kathmandun laaksoon olivat upeat! Meille tarjottiin runsas aamiainen ja sitten oli aika sanoa heipat uusille tuttavuuksillemme. Vaelsimme alas rinteitä pitkin hieman haikeina. Luostarissa olisi viettänyt pidemmänkin ajan, niin rauhaisa ja harmoninen tunnelma siellä vallitsi.